Toisen kerran Suomessa

Herran vuonna 1648 minulle annettiin Suomen Kenraalikuvernöörin arvonimi jälleen kerran. Todennäköisesti kuningatar Kristiina halusi minut pois näköpiiristä, olimmehan ollet riidoissa jo jonkin aikaa.

Olin toivonut, että Suomessa olisi tapahtunut enemmän kehitystä ensimmäisen kuvernöörikauteni jälkeen, mutta kolmen tarkastusmatkani jälkeen tulin siihen tulokseen, että kehitystä ei ollut tapahtunut. En ole varma, mitä odotin laiskoilta suomalaisilta.

Perustin kauteni aikana kahdeksan kaupunkia: Raahen, Lappenrannan, Kristiinankaupungin, Kajaanin, Pietarsaaren, Haminan, Kuopion ja Lieksan. Paransin merkittävästi lääninhallituksia ja postilaitosta.

Kunniakseni tehty patsas Raahen kaupungissa

Opinahjo

Muistan aina sen kesän, kun avasin perustamani Turun Akatemian. Tai siis, tarkemmin ottaen Kuningatar Kristiina perusti tämän kuuluisan Turun Akatemian minun ja Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tuella. 15. heinäkuuta vuonna 1640 avasin sen käyttöön. Hetki oli sanoinkuvaamattoman upea!

Kuva Turun Akatemian vihkiäisistä kesältä 1640 (Albert Edelfelt)

Ruotsissa oli myös kaksi muuta yliopistoa. Nuo yliopistot olivat Uppsalassa ja Tartossa. Ruotsin yliopistoja varten pyysin Andreas Thuroniusta laatimaan astronomian oppikirjoja. Työ jäi valitettavasti häneltä kesken tämän kuollessa.

Andreas Thuroniuksen astronomian oppikirjan käsikirjoitus

Noin kuusi vuotta Turun Akatemian perustamisen jälkeen ryhdyin tietysti avaamani akatemian kansleriksi. Itse ulkomailla opiskelleena olen sitä mieltä, että kirjoja tarvitaan opetuksessa. Siispä kannustin Turun Akatemian rehtoria Simon Kexlerusta toimtittamaan kyseiselle akatemialle oppikirjoja. Myöhemmin pyysin rehtori Kexlerusta kokoamaan astronomisen teoksen ruotsin kielellä, mikä saatiin vietyä loppuun kun Kexlerusta seuraava rehtori Johannes Flachsenius viimeisteli sen.

Suomessa

Sotilasurani jälkeen toimin valtaneuvoston jäsenenä ja diplomaattina. Marraskuussa herran vuonna 1632 sain tiedon, että kuninkaamme, Kustaa II Adolf on kaatunut Lützenin taistelussa 6. marraskuuta. Otin asian raskaasti, sillä olinhan ollut kuninkaan palvelijana. Kustaan perijänä oli 5-vuotias Prinsessa Kristiina. Halusin osaksi hänen holhoojahallitustaan, mutta minulle löytyi toinen tehtävä.

Minulle annettiin Österlandin, eli barbaarikielellä Suomen, kenraalikuvernöörin arvo. Matkustin vuonna 1637 Suomeen ja asetuin asumaan Turun linnaan ja perustin sinne kenraalikuvernöörin viraston. Korjautin ja modernisoin ränsistynyttä ja vanhentunutta linnaa.

Asuin kyseisen linnan itäsiivessä

Tein vuonna 1638 tarkastusmatkan Satakunnan ja Hämeen kautta Savoon ja Karjalaan. Palasin Helsingin kautta Turkuun. Matkalla sain suomalaisista sivistymättömän ja laiskan kuvan. Rahvaan valituksia sai kuunnella kerran jos toisenkin. Annoin Hämeenlinnalle ja Savonlinnalle kaupunkioikeudet vuonna 1639. Lisäksi siirrätin Helsingin Vantaankosken suulta Vironniemelle. Perustin oppikouluja ympäri maata. Turun Akatemian perustin vuonna 1640 ja toimin sen kanslerina myöhemmin.

Tässä on Turun Akatemia

Sotilasurani

Sotilasurani alkoi vuonna 1626, kun aioin siirtyä Hollannin palvelukseen, mutta isäni kuitenkin oli eri mieltä; hän kielsi lähtöni ja vaati minua jäämään Ruotsiin työskentelemään Kuningas Kustaa II Adolfin palvelukseen. Minusta lopulta tuli Kuninkaan kamaripoika Puolan sodan loppuvaiheessa loppuvuodesta 1626.

Olin kuningas Kustaa Adolfin II:n mukana Danzigin kaupungin piirityksessä jonka vuotta en enää edes muista.Minut kuitenkin ylennettiin Smålandin ratsuväkirykmentin everstiksi. Muistan sen hienon päivän 27. heinäkuuta vuonna 1628 ikuisesti. Siirryin komentotehtäviin seuraavan vuonna. Valitettavasti sairastuttuani vuonna 1631 kuumetautiin jouduin päättämään sotilasurani.

Albert Edelfeltin tekemä maalaus minusta

                                                                           

Minusta

Hei, olen Per Abrahamsson Brahe, mutta minun nimeni on barbaaristen suomalaisten toimesta väännetty "Pietariksi". Olen kotoisin Ruotsista ja olen syntynyt 18. helmikuuta 1602 Rydboholmin linnassa. Rydboholm sijaitsee Tukholmasta koilliseen.

A Ney on kuvaa tässä teoksessa hyvin synnyinpaikkani rauhallisuutta

Minulla on kolme sisarusta: kaksi siskoa ja veli. Siskojeni nimet ovat Ebba ja Margareta. Veljeni nimi on Nil, joka on minua kaksi vuotta nuorempi. Isäni nimi on Abraham Persson Brahe ja äitini nimi on Elsa Gyllenstierna. Isäni oli arvostettu valtioneuvos ja kreivi.

Sukuni kuuluu Ruotsin ylhäisaateliin, sillä muun muassa isoisäni Per Brahe vanhempi oli Kustaa Vaasan henkilökohtainen neuvonantaja ja sai palkaksi kreivin arvon, joka on periytynyt isältäni minulle.

Itse sain aristokraattisen eli ylimystökasvatuksen nuorena. Olen tehnyt opintomatkoja hollantiin opiskeluaikoinani vuoden 1620 tienoilla. En keskittynyt teologisiin opintoihin ollenkaan, mitä pidettiin omituisena. Opiskelin sekä Giessenin että Strasbourgin yliopistoissa. Täydensin tietojani Padovan ja Bolognan yliopistoissa vuonna 1624.

En ole aikaisemmin tehnyt päiväkirjaa, joten tästä lähtee!